Kulttuuri ja luonto kutsuvat Riihimäen harjanteille
Mietitkö koskaan koululaisena, mitä opettajanhuoneen suljettujen ovien takana oikein tapahtuu? Enää ei tarvitse pähkäillä, sillä salaisuuden paljastaa uudessa musikaalikomediassaan Riihimäen teatteri.
Niina Lahtisen käsikirjoittamaa Opehuonetta tähdittävät Lahtisen itsensä lisäksi Ernest Lawson, Krisse Salminen ja Christoffer Sandberg, jotka suvereenisti vastaavat esityksen kaikista 40 roolista.
Yleisöä hauskuuttavat Riihimäen teatterin kaudella 2025–2026 myös musikaaliparodia Titanique, jossa uppoavan laivan matkustajaksi päätyy euroviisuvoittaja Celine Dion, sekä vierailevan koomikon Mikko ”Tökä” Töyssyn ja häntä säestävän Mikael Konttisen hulvaton Let’s vits again -lauluilta.
Lokakuussa Riihimäen teatterissa vierailevat legendaariset Seela Sella ja Esko Roine, ja talven suurimman juhlan alla teatterissa vietetään Saiturin joulua.
Teatterin ja musiikin ystävät löytävät tiedot koko seutukunnan eli Riihimäen, Lopen ja Hausjärven tarjonnasta kuntien ja Visit Riihimäen verkkosivustoilta, joilla kerrotaan myös maankuulun kesäteatterin Miinan montun tulevasta ohjelmistosta ja Kolmilammin tanssilavan tapahtumista.
Lasin loistoa
Taiteen harrastajien kannattaa Riihimäen reissullaan poiketa myös Suomen lasimuseoon, joka syksyllä 2025 esittelee kaksi merkittävää kotimaista mestaria.
Pro Vitrea -tunnustuksella juuri kruunatun Heikki Orvolan (s. 1943) palkintonäyttely Rikottu verho avaa näkymän lasiosaajan koko huikeaan uraan.
Kävijöillä on tilaisuus tutustua niin Orvolan kokeiluihin, tunnetuimpiin teoksiin kuin työmenetelmiin, kuten Kaj Franckin alun perin kehittämään ”rikotun verhon” tekniikkaan, jolla lasiesineeseen loihditaan värillinen ulko- tai sisäpinta.
Soile Yli-Mäyryn Tuhkan siivet tarjoaa ensimmäisen kattavan katsauksen veistoksellisista maalauksistaan tunnetun kuvataiteilijan lasitaiteesta. Yli-Mäyryn käyttämä massiivilasi tekee myös hänen lasitöistään omintakeisia, veistosmaisia luomuksia.
Museon pysyvä perusnäyttely kertoo pähkinänkuoressa lasin historian ja laajemmin suomalaisen lasimuotoilun tarinan.
Ruskaretkelle tai piristävälle pulahdukselle
Ruskaretkeilyyn Riihimäen seudulla on mainiot mahdollisuudet Lopella. Tunnetussa perunapitäjässä riittää peräti sadan kilometrin verran merkittyjä ulkoilureittejä, joista houkuttelevimpiin kuuluvat Komion luonnonsuojelualueelle sijoittuvat Samon reitit.
Huikeissa harjumaisemissa risteilevät reitit kulkevat puolukkakankailta lähdepurojen varsien saniaislehtoihin. Suoalueet ylittyvät helposti pitkospuita pitkin, ja hyvin varustetuilla ja huolletuilla taukopaikoilla on mukava pysähtyä syömään eväitä.
Pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa kulkeville on rakennettu oma esteetön reittinsä, jolla luonnosta voi nauttia täysipainoisesti mutta samalla vaivattomasti.
Upean kantahämäläisen luonnon helmaan pääsee myös Hausjärvellä, jonne ovat löytäneet tiensä eritoten vesillä ja vesissä viihtyvät.
Historiallisen pitäjän halki virtaavaa Vanajaveden melontareittiä pitkin voi sulan veden aikaan matkata Kokemäenjoen latvalta aina aavalle Vanajanselälle asti.
Ympärivuotisia vesipetoja ilahduttavat Hausjärven kuuluisat talviuintipaikat Ykslammella ja Valkjärvellä, joissa virkistäydytään toki myös kesäisin.
Korkeuksiin kaipaaviakin on muistettu, sillä loppilaisesta Räyskälän ilmailukeskuksesta lennätetään taivaalle sekä yksittäisiä matkailijoita että ryhmiä.
Katto pään päälle ja tuliaiset kotiväelle
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pääsee tutustumaan Riihimäen seudun antiin kätevästi päiväseltään, mutta myös yöpyminen järjestyy kivuttomasti.
Riihimäellä toimivat Teatterihotelli ja Seurahuone tarjoavat majapaikan isoillekin ryhmille kaupungin keskustassa ja luonnonläheinen Lempivaaran leirintäalue karavaanareille ja telttailijoille muutaman kilometrin kauempana.
Glampingia eli luksustelttailua voi kokeilla loppilaisella Metsä-Nummelan tilalla ja perinteisestä mökkeilystä nauttia vaikkapa hausjärveläisessä Niklandiassa.
Houkuttelevista ostospaikoista seudulla on liki runsaudenpula. Tuliaiskassiin voi poimia täytettä esimerkiksi Havin, Joutsenen ja Sarafaanin tehtaanmyymälöistä, Mommilan kyläpuodista sekä Saviheinästä, Punaisesta Tuvasta tai Pelto-Seppälän tilalta.
Teksti Päivi Ikonen/Matkailulehti
