Hyppää sisältöön

Käännös tehty koneellisesti käyttäen Google Translatea

Mitä on hä­mä­läi­nen dri­ve in -ka­tu­tai­de?

19.1.2022 Blogit Ihastu Koe Ihastu Koe

Kuva Eksynyt patsaasta
Kuva: Juho Haavisto

Riihimäki on liikenneympyröiden luvattu maa. Yli kymmenen liikenneympyrää takaavat nykyisin sujuvan liikenteen kaupungin eri osissa. Ja mitäpä muuta nakata keskelle tällaista tyhjää ympyrää kuin taidetta tai kaapelikeloja?

Kaikki alkoi pissivästä Bad Boy -teoksestaan tutun Tommi Toijan pienen Eksynyt-teoksen sijoittamisesta kaupungin keskustaan. Riihimäkeläiset taiteenrakastajat ottivatkin tämän teoksen heti sydämenasiaksi – hyvässä ja pahassa.

Toijan sympaattinen Eksynyt on kuitenkin vähitellen lunastanut paikkansa jopa kansan syvimmissä riveissä ja se onkin vähitellen saavuttanut epävirallisesti samantyyppisen aseman kuin Havis Amanda, Lilja tai Suomen neito -veistokset. Ylioppislaslakituksen lisäksi teeman mukaan tonttulakki, kravatti, maski tai mikä vain spontaani lisä koristaa usein tätä pientä suurta veistosta.

Vuonna 2018 pystytetyn Eksyneen jälkeen alkoikin tapahtua ja käytännössä Riihimäellä onkin nykyään poikkeuksellinen mahdollisuus vierailla historiaa ja taidetta yhdistelevässä koko kaupungin kattavassa drive In -näyttelyssä!

Erityisesti liikenneympyröihin liittyvistä kulttuuriteoista on mainittava kaupungin eteläosasta saapuvaa autoilijaa tervehtävä Riihimäen lasitehtaan klassinen ilvestunnus. Ilves on paitsi Hämeen vaakunaeläin, se toimi myös vuosikymmenet paikallisen lasitehtaan tunnettuna brändinä.

Toinen huomionarvoisa kokonaisuus on kuvataitelija Jussi Gomanin Uusi alku -teos. Leikkisästä ja värikkäästä tuotannostaan laajasti maassamme tunnetun taiteilijan teos kannattaa kokea läheltä – joskin sen ehtii ainoana Riihimäen julkista teoksista nähdä junasta, mikäli matkustaa Riihimäeltä pohjoiseen.

Liikenneympyröiden lisäksi taide on kaduilla läsnä huomattavan runsaana muillakin tavoin. Perinteisten valtaa, voimaa ja ylevyyttä uhkuvien veistosten ja muistolaattojen lisäksi Riihimäki on kunnostautunut lähiaikoina mm. sallimalla kymmenien sähkökaappien maalaamisen erilaisin aihein. Yhteistyössä paikallisen Canstore -taidetarvike- ja katumuotikaupan kanssa toteutettu hanke on tuonut väriä jokaiseen kaupunginosaan ja hämäläisen pikkukaupungin mittakaavassa aivan poikkeuksellisen pirteällä tavalla! Kaikkien kuvien lienee tehtävänä mahdoton, mutta väriläiskien bongailu on mainio lisä kaupunkikokemukseen, etenkin jalan siihen tutustuessa.

2000-luvulla maahamme kovaa iskenyt muraalivillitys on myös saanut Riihimäellä oman muotonsa. Esimerkiksi Marimekolle kuoseja suunnitellut ja abstraktista muotokielestään tunnettu Maija Isola sai tribuuttimuraalin kaupungin keskustaan ja muraalikesä 2021 huipentui, kun yhteisöllisiä työmenetelmiä suosiva kuvataitelija Edwina Goldstone loi Taidemuseon rakennuksen seinään ällistyttävän yksityiskohtaisen kuvaohjelman Riihimäestä. 72-neliöinen seinämaalauksen kautta voisi kertoa koko kaupungin tarinan ja se on erityisesti lasten suursuosikki!

Juho Haavisto, FM
Kirjoittaja on riihimäkeläinen kulttuurihistorioitsija